TÖISSÄ RAITEILLA
Raideliikenteen palveluksessa työskentelee yli 10 000 ammattilaista. Rautatieammateilla on pitkä ja hieno historia. Raideammateissa työt ja tehtävänkuvat ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta perusajatus on säilynyt. Raiteilla työskentelevien korkea ammattitaito varmistaa turvallisen rautatieliikenteen.
Tänä päivänä raideliikenteessä työskennellään kymmenissä eri ammateissa ja lukuisten eri työehtosopimusten alla. Ajan saatossa alalla toimivien yritysten eri hallintamuotoja on ollut ja on edelleen useita. Erityisesti viime vuosikymmeninä ala on kokenut suuria muutoksia, jotka jatkuvat edelleen.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja unionin yhtenäiseen rautatiealueeseen tähtäävä politiikka ovat muuttaneet alan sääntelyä. Tällä on ollut vaikutusta niin alalla käytävään kilpailuun kuin Suomessa 1800-luvulta liikennettä harjoittaneen Valtionrautateiden kehitykseen. Se muuttui 90-luvulla ensin valtion keskusvirastosta liikelaitokseksi ja lopulta valtion omistamaksi osakeyhtiöksi. Samaan aikaan Helsingissä raitioliikenteen operointi on säilynyt liikelaitosmuodossa.
Kaikilla näillä muutoksilla on ollut vaikutuksia raiteilla tehtävään työhön. Tuohon kehitykseen, raiteilla kohdattaviin tehtävänkuviin, alan koulutukseen sekä julkisiin ja muihin alan toimijoihin pääset tutustumaan täällä. Katso videolta, miten IC27 kulkee Rovaniemeltä Helsinkiin.
Rautatiet EU-jäsenyyden aikana
Raideliikenteen toimintamalli on muokkautunut vuoden 1995 jälkeen, jolloin Valtion Rautateistä muodostettiin osakeyhtiö ja sen toimintoja alettiin eriyttää. Suuri vaikutus toimintamallin muokkautumisessa on ollut Suomen liittymisellä Euroopan unioniin sekä EU:n 2000-luvun alusta lähtien antamalla neljällä rautatiepaketilla.
Raideturvallisuutta valvovat Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Raideonnettomuudet tutkii Onnettomuustutkintakeskus.
.
Sopimukset
Raideammattilaisia työskentelee sekä yksityisellä että kunnallisella sopimusalalla. Palvelusuhteen ehdot määritellään rautatiealan työehtosopimuksessa, kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja kunnallisessa tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa (TTES). Valtion rautateillä on käytössään lisäksi rautatiealan yleistä työehtosopimusta täydentävä työehtosopimus. Veturinkuljettajia koskee oma yleissitova työehtosopimuksensa sekä erityisesti Fenniarailin veturinkuljettajiin sovellettava työehtosopimus.
Ratatyökoneenkuljettaja
Ratatyökoneen kuljettajan tehtäviin kuuluu pääsäätöisesti kuljettaa työkonetta, vaunuja ja ratatyökalustoa paikasta toiseen rataverkolla. Työ on vaativaa ja tähän ammattiin valitaan koulutukseen henkilöt hyvin tarkan seulonnan perusteella, esim. kuulo- ja näköaistit sekä muu tarvittava terveydentila testataan koulutukseen hakijoilta jo ennen koulutukseen valintaa.
Työ on yleensä epäsäännöllistä vuorotyötä, jota tehdään rataverkollamme eri rataurakoissa ja kunnossapitotehtävissä tiukkojen aikataulujen rytmittämänä. Myös yö- ja matkatyö kuuluvat työnkuvaan.
Ratatyökoneenkuljettaja järjestää (tilaa) itse siirrettävälle kalustolle aikataulun liikennejärjestelmästä ja näin ollen suunnittelee mahdolliset junakohtaamiset muun liikenteen huomioon ottaen.
Ratatyökoneenkuljettajan koulutus kestää noin 9 kuukautta, jonka jälkeen henkilö antaa vielä vaadittavan ajonäytteen työkonekalustolla. Ratatyökoneenkuljettajan peruskoulutus on sama kuin veturinkuljettajalla, mutta eri työkoneille ja veturisarjoille on omat perehdytyksensä ja omat ajonäytteet. Hyväksytysti suoritetun ajonäytteen jälkeen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää oikeuden suorittaa kuljettajatehtäviä.
Vaihtotyönjohtaja eli ratapihakonduktööri
Vaihtotyönjohtajat toimivat ratapihoilla, teollisuusraiteistoilla, satamissa ja linjaraiteilla. He vievät asiakkaan makasiineihin ja raiteille vaunut sekä kuormattavaksi että purettavaksi ja kokoavat niistä tavarajunia apunaan radio-ohjattava veturi.
He tekevät työtään yksin tai muun henkilöstön avustuksella. Työssään he joutuvat huomioimaan eri ratapihojen määräykset, junaturvallisuuden sekä erilaiset kuormausohjeet eri vaunuille ja tavaroille.
Vaihtotyönjohtajien asiantuntemusta on vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät määräykset sekä asiakassopimusten vaatimukset.
Tavaraliikenteen junat ovat yhtä tarkasti aikataulutettu kuin matkustajaliikenteen junat.
Tämä tarkoittaa sitä, että töiden pitää sujua ammattitaitoisesti ja turvallisesti ja kuitenkin tiukalla aikataululla. Ratapihakonduktöörit työskentelevät työnjohto- ja suunnittelutehtävissä. Suurin osa työskentelee VR Transpointin palveluksessa eri puolilla Suomea 7/24 ympäri vuoden.
Veturinkuljettaja
Veturinkuljettajan ammattia on pidetty aina yhtenä toiveammattina. Työhön liittyy luonnollisesti sekä hyviä että huonoja puolia. Veturinkuljettajan työ on säännöllisen epäsäännöllistä jaksotyötä. Työvuoro voi alkaa ja päättyä mihin vuorokauden aikaan tahansa melkein missä päin Suomea tahansa. Tämä vaihtelevuus on veturinkuljettajan työn suola.
Veturinkuljettajan työ on itsenäistä, liikkuvuuden takia vaihtelevaa ja erittäin vastuullista. Veturinkuljettajan tehtävänä on kuljettajaa matkustaja- tai tavarajuna turvallisesti ja mahdollisuuksien mukaan aikataulun mukaisesti junan määräasemalle.
Veturinkuljettajan ammatti on asiakaspalvelutyötä. Asiakaspalvelu ja aikataulusidonnainen liikenne vaativat aktiivista, kokonaisuuden edun huomioivaa yhteistyötä. Tehtäviin kuuluvat ajon valmisteluun ja lopettamiseen liittyvät tehtävät sekä liikkuvan kaluston käsitteleminen asianmukaisesti linja- ja ratapihatyöskentelyssä.
Toiminnallisesti veturinkuljettajan työ on pääasiassa laajan tietomäärän käsittelyä ja sen seurauksena tehtyjä toimenpiteitä. Tietoja kuljettaja saa monessa muodossa;: radan ja opasteiden kautta, kaluston mittareista ja merkkilampuista, kulunvalvontalaitteista, veturien tietokonenäytöistä, kirjallisista materiaaleista, viestilaitteista jne. Veturinkuljettajan on työssään pystyttävä tekemään itsenäisiä ja tarvittaessa nopeita ratkaisuja.
Veturinkuljettajan näkyvin työnosa on henkilöjunan asemalle saapuminen ja sieltä lähtö. Suomessa veturinkuljettaja voi työvuonsa aikana ajaa henkilö- ja tavarajunien reittejä, jotka ulottuvat niin Helsingistä Seinäjoelle tai Imatralle, Pieksämäeltä Tampereelle kuin vaikkapa Oulusta Kemijärvelle kaikkina vuorokauden ja vuoden aikoina. Veturinkuljettaja voi ohjaamossaan viettää juhannuksen yötöntä yötä tai joulupyhiään.
Raideliikenteen säätiöt
VR Eläkesäätiö perustettiin VR:n yhtiöittämisen yhteydessä ja sen muodostivat alunperin lakisääteiset osastot A ja B. Vuoden 2010 alussa B-osasto siirrettiin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle. Siirron aikaan B-osaston eläkevastuiden määrä oli 471 miljoonaa euroa. A-osastossa vakuutetun lisäeläketurvan osuus oli 557 miljoonaa euroa.
Aikaistettuun eläkkeeseen ja lisäeläketurvaan VR Eläkesäätiöstä ovat oikeutettuja tietyissä tehtävissä työskennelleet ja viimeistään 30.6. 1999 valinnan tehneillä. Erityiseen eläkeikään oikeuden saadakseen henkilön oli työskenneltävä 40 vuoden täyttämisen jälkeen vähintään 12 vuotta lisäeläkkeeseen oikeuttavassa virassa tai tehtävässä.
Rautuki-säätiö on perustettu vuonna 1953 Suomen Rautatieläisten Liitto ry:n ja Rautatieläisten hallituksen toimesta. Säätiö edistää VR:n nykyisten ja jo eläköityneiden työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä hyvinvointia tukemalla urheilua ja liikuntaa ja kuntoutusta.
Rautatieläisten Liitto luovutti vuonna 1953 miljoona markkaa säätiön peruspääomaksi. Suomen veturimiesten liitto liittyi mukaan vuonna 1957 ja luovutti säätiölle samansuuruisen pääoman.
Rautuki-säätiön tulot muodostuvat vuokrista, koroista ja osingoista. Säätiö jakaa varoja VR-konsernin nykyisille sekä jo eläköityneille työntekijöille.
H. Roosin säätiö on perustettu vuonna 1955 edistämään työtapaturmissa menehtyneiden tai vakavasti loukkaantuneiden VR-konsernin työntekijöiden perheiden toipumista. Säätiö on saanut nimensä rautatiehallituksen puheenjohtajana 1943–1956 toimineen Harald Roosin mukaan.
Työturvallisuuden parannuttua ja vakiinnuttua varsin korkealle tasolle, on säätiön toiminta keskittynyt enenevässä määrin työturvallisuuden edistämiseen, työskentelyolosuhteiden kehittämiseen ja työtapaturmien vähentämiseen.
Säätiö myöntää vuosittain työturvallisuuspalkinnon yksittäiselle työntekijälle tai työporukalle. Palkinnon saaja valitaan työturvallisuutta edistävän idean, toimenpiteen tai oman esimerkin perusteella.
Tyypilliset raidealan ammatit
Raideliikenteen yli 10 000 ammattilaisesta suurin osa työskentelee rautateillä. Raiteilla työskentelevät ammatit ovat miesvaltaisia. Naisia raideliikenteen tehtävissä on joka kymmenes.
Asentaja
Tyypillisimmät ammattinimikkeet varikoilla ovat sähköasentaja ja asentaja. Työ koostuu pääasiassa sähkö- ja dieselvetureiden, lähi- ja kaukoliikennejunien, sekä henkilö- ja tavaravaunujen määräaikaishuolloista ja vikakorjauksista. Varikoilla tehdään kalustoon vauriokorjauksia, komponenttien vaihtoja, muutostöitä ja pyörien sorvaukset kuoppasorvilla.
Kiskoilta suistuneen kaluston raivaustyö tehdään määrätyiltä varikoilta käsin. Kaluston kunnossapito on jaettu eri varikoiden kesken liikenteen rakenteen mukaisesti, esimerkiksi Helsingissä tehdään pääsääntöisesti sähkökalustoon kohdistuvia töitä.
Työtä tehdään kaluston luonnollinen seisonta-aika huomioiden. Työ on siksi pääsääntöisesti 2- tai 3-vuorotyötä tuoden paineita jaksamiselle. Kaluston kirjo tuo osaamiselle haasteita, etenkin työpisteissä, joissa henkilön työtehtävät kohdistuvat useaan eri kalustotyyppiin.
Uuden kaluston teknisen kehittymisen myötä työ on muuttunut aikaisempaa vaativammaksi. Vikojen analysointi tapahtuu kaluston vikadiagnostiikkaa hyödyntäen ja nykytekniikan monimutkaisuuden vuoksi tehtävät korjaustoimenpiteet ovat usein sangen vaativia ja aikaa vieviä.
Henkilöliikenteen konduktööri
Henkilöliikenteen konduktööri toimii keskeisimpänä asiakaspalvelijana matkustajajunissa. Konduktöörit takaavat turvallisen ja mutkattoman matkustamisen, antavat neuvoja matkustamiseen liittyvissä asioissa, kuten junanvaihdoissa ja hoitavat myöhästymistapauksessa jatkoyhteyksien selvittämisen sekä tiedotukset.
Konduktöörit valvovat junan yleistä järjestystä, siisteyttä, tekniikkaa ja asiakasturvallisuutta, myyvät ja tarkistavat lippuja sekä varmistavat sujuvan ja turvallisen matkustamisen.
He voivat joutua tekemään vaihtotöitä junakalustolle, tarkastamaan vaunujen matkakuntoisuutta ja omalta osaltaan vastaavat junaturvallisuudesta.
Työpaikkana koko Suomen henkilöjunat, työaika 7/24 kaikkina eri vuoden aikoina läpi vuoden.
Liikenteenohjaaja
Rautatieliikenteen liikenneohjaaja vastaa liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Monipuolinen, ratkaisukeskeinen ja vaihteleva työ perustuu vastuullisuuteen, täsmällisyyteen sekä asiakaslähtöisyyteen.
Rautatieliikenteen ohjauksen lisäksi liikenneohjaajan tehtäviin kuuluu kulkuteiden turvaaminen, ratatöiden turvaaminen ja luvananto sekä matkustajainformaation tuottamien asemilla. Liikenneohjaajat vastaavat liikenteen häiriö- sekä poikkeustilanteiden hoitamisesta yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Liikenteenohjausta tehdään kolmivuorotyönä kaikkina vuorokauden aikoina, vuoden jokaisena päivänä.
Raitiovaunun kuljettaja
Raitiovaunun kuljettajat ovat olleet osa Helsingin katukuvaa jo vuodesta 1900. Heitä tavataan niin vaunun ajotehtävissä, vaihtopaikoilla keskellä kaupunkia kuin varikoilla hallista ulosajoa suorittamassa.
Raitiovaunu on ystävällinen jättiläinen, uusimmat vaunut ovat jo pituudeltaan noin 28metriä ja painavat täydellä matkustajakapasiteetilla 55 tuhatta kiloa. Kuljettajalta vaaditaan jatkuvaa valppautta ja pelisilmää sekä hyvää ennakointitaitoa kuljettaessaan matkustajia turvallisesti ja luotettavasti päivästä toiseen.
Kuljettajan työ on vuorotyötä joka voi tällä hetkellä ajoittua mihin tahansa vuorokauden aikaan klo 5-2.30 välillä. Työ on vuorotyöstä johtuen osin raskastakin, mutta ammattiin haluavia on kursseilla tungokseen asti. Voi sanoa, että raitiovaunun kuljettajakursseille on vaikeampi päästä kuin yliopistoon.
Hakijoita on jopa 200-300 hakijaa/kurssi, joista vain 12-16 valitaan. Perusvaatimukset mm. B-ajokortti, normaali terveys ja vähintään 21 vuoden ikä eivät ole rajaavia, mutta työn vaikeus piilee asiakaspalvelutaidoissa ja henkisen stressin kestävyydessä hektisessä kaupunkiliikenteessä kellonajasta riippumatta.
Raidealan tehtävät ja tutkinnot
Rautatieliikenteen tehtävät liittyvät asemapalvelu-, kuormauspalvelu-, asetinlaite-, junatoimisto-, juna- ja ratapihatöihin sekä näihin liittyviin esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtäviin.
Radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyvät tehtävät ovat ratatöitä ja ratatyökoneiden kuljettamista, rautatieliikenteen ohjaus-, turva-, tietoliikenne- ja sähkölaitteisiin liittyviä töitä sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtävät.
Rautatiekalustoon liittyviä töitä ovat rautatiekaluston ja niiden oheislaitteiden muutos-, kunnossapito- ja huoltotyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtävät.
Raidealalla toimii asiakaspalvelun, ravintolatyön, hallinnon, markkinoinnin, viestinnän ja tietotekniikkatöiden ammattilaisia.
Työpaikkoja tarjoavat rautatieyhtiöt kuten VR-konserni, Fintraffic Raide, Ratarahti, Operail ja Fenniarail sekä Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Traficom sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. Raideliikenteen kunnossapitotöitä tarjoavat monet eri yritykset ympäri Suomea.
Rautatieammatteja ovat järjestelymestari, liikenteenohjaaja, veturinkuljettaja (junankuljettaja), konduktööri, ylikonduktööri, junaemäntä, ratapihatyöntekijä (vaihtotyönjohtaja), asetinlaitemies, asemamies, vaununtarkastaja, veturiasentaja (kunnossapitoasentaja / asentaja), veturisähköasentaja, sähköasentaja, turvalaiteasentaja, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja ja siivooja.