Julkisten mies työskentelee mielellään junassa

Teatteriohjaaja Mikko Roiha pitää raideliikenteen merkitystä erittäin suurena länsimaiselle kulttuurille ja elämänmuodolle.

- Jos eurooppalaisen identiteetin metaforaa kysytään, on se epäilemättä juna. Se on yhdistänyt paikkakunnat ja niissä asuvat ihmiset toisiinsa ja saanut kaikki yhteiskuntaluokat liikkeelle. Ja onhan se nyt jotakin aivan tavatonta, että Joensuun perukoilta pääsee raiteita pitkin Euroopan kärkeen, katselemaan Afrikan rantaa. Varmasti tästä syystä Interrail oli aikoinaan niin valtavan suosittu: nähdä itsensä osana Eurooppaa, olla mukana sen sykkeessä.

- Eli juna merkitsee minulle samaa kuin se on todennäköisesti merkinnyt koko Euroopalle: liikkeessä olemisen, yhtäaikaista vapauden ja kuulumisen elementtiä. Itselleni se on mahdollistanut sen, että olen voinut kuulua useampaan paikkakuntaan yhtäaikaa. Ja huomaan etten ole ainoa: illuusio siitä, että Suomi olisi aina ollut paikoillaan, että täällä on raukoilla rajoilla synnytty ja kuoltu eikä välissä mihinkään lähdetty, on täyttä kukkua. Suomalaiset rakastavat evakkotarinoita, koska se on muutamaa sukupolvea aiemmin meidän kaikkien tarina. Ketä juna on kuljettanut mistäkin syystä.

Jaettu matka

Roiha käyttää nykyisin busseja ja junia sekaisin.

- Toki mieluiten valitsen junan, siellä on helpoin työskennellä. Tämä on sen ylivoimaisin valtti, kaikki muu tuotekehittely on täysin turhaa. Eli junamatkan ei tarvitse olla alkuunkaan miellyttävä, tärkeintä on että tietää varmaksi pääsevänsä perille jotenkuten aikataulussa ja että jostakin saa kahvia. Muuten pidän siitä, että matkan saa jakaa toisten kanssa. En välttämättä kaipaa naapuriin tutustumista, matkanteko saa vaikka käydä tylsäksi, mutta on hienoa jakaa tämä matkustaminen, liike yhdessä muiden kanssa.

Roiha asuu osan aikaa Saksassa.

- Itse asiassa käytän Saksassa junaa todella harvoin. Berliinistä lähtee loistava bussiverkosto koko Eurooppaan ja junamatkailu on verrattain kallista.

- Iloitsen siitä, että raideliikenne Suomessa on nykyisin kohtuuhintaista. Varsinkin ennakkoon ostetut liput saattaa saada todella halvalla.

"Emme saa koskaan unohtaa"

Raideliikenne on keskeisessä roolissa useissa teoksissa. Mikko Roiha ei nimeä yhtä suosikkia.

- Jos Odysseia tapahtuisi Manner-Euroopassa, se tapahtuisi todennäköisesti raiteilla. Ensimmäiseksi tulee mieleen Christopher Isherwoodin Muistojani Berliinistä ja sen pohjalta tehdyn Cabaret´n ensimmäinen ja viimeinen kohtaus: nuori amerikkalainen kirjailija istuu junassa matkalla Berliiniin ja on järkyttyneenä Saksan kohtalosta lähdössä sieltä pois.

- Junat ovat merkittävässä roolissa myös keskitysleirikuljetuksissa. Siksi niiden rytmi paukuttaa tajuntaamme, että emme saa koskaan unohtaa tapahtunutta.

Ajan kultaamat muistot

Mikko Roiha empii, kun häneltä pyytää arvioita tämän päivän VR:stä.

- Saanko antaa arvon Valtion Rautateille ennen niiden yhtiöittämistä? Saatttaa olla, että aika on kullannut muistot, mutta pidin ajatuksesta, että hankinnat tehtiin silloisesta Neuvostoliitosta. Nämä pikkupaikkakunnalla edelleen toimivat vaunut on suunniteltu Siperian olosuhteissa eivätkä ne siksi hyydy ensimmäisissä lumimyräköissä. Jotenkin mieleeni on jäänyt kuva, että myös henkilökunnalla oli valtiollinen tehtävä: kuljettaa meitä kaikkia sosiaaliluokasta riippumatta eri paikoille, vaikka keskellä yötä. Mutta näinhän ei kai saa sanoa.

- Pidän ajatuksesta, että raitioliikenteessä on kyse kansakunnan ideasta, siitä että inarilainen nuori pääsee Hanko Prideen kohtuullisella hinnalla ja vuoroja ajetaan vaikkei monilla väleillä ole väkeä tungokseen asti. Kansakunnan mittari on yhtäältä se, miten se kohtelee heikoimpiaan, toisaalta se, että ihmiset voivat julkisen liikenteen avulla päästä liikkumaan vapaasti ilman omaa omistamista. Olen julkisten mies.

Roiha on viimeiset vuodet rakentanut yhteistyöproduktioita Suomen eri teattereiden välille.

- Yksi tärkeimmistä asioista ovat junien aikataulut, pääseekö näyttelijät (saati yleisö) esityksen jälkeen paikkakunnalta pois. Miksi muuten VR:n netti toimii öisin niin kummallisesti ja lipunosto on mahdotonta? Mutta kun puhutaan kulttuurilaitosten muuttuvista rakenteista, on julkinen liikenne avainasemassa niin tekijöiden kuin katsojienkin suhteen.

Sivu päivitetty: 21.10.2017

Raideliikenteen tulevaisuus