Juhani Tervala: Ministeriön mallista puuttuu kilpailutusriski

On erittäin hyvä, että Suomessa on päätetty avata henkilöliikenteen kilpailutus rautateillä. Liikennepolitiikan erityisasiantuntijan Juhani Tervalan mukaan tosin liikenne- ja viestintäministeriön LVM:n määrittelemillä säännöillä on vaikea saada aikaan hyvää rautatiekilpailutusta. 

- Ministeriön mallissa kilpailutusriski on olematon. Se on käyttöoikeusmalli, kun muualla on käytössä open access eli vapaa pääsy –malli, jossa firmoilla on oma räätälöity kalusto niin tavara- kuin henkilöliikenteessä.

 - Esitetty malli ei tule toimimaan tavara- eikä kaukoliikenteessä. Se maksaa enemmän kuin nykymalli. Yksi monopoli on parempi kuin monta monopolia.

 Malli sopii liikenteeseen, jossa on paljon julkista tukea kuten taajamaliikenteessä.

 Vapaa pääsy –mallissa lipputuotteista, markkinariskistä, palvelutasosta, palvelukonsepteista, kalustosta ja sen kunnossapidosta vastaa operaattori.

 Käyttöoikeussopimus on taas alueellinen monopoli. Siinä on riski, että liikenne ei pelaa jos ei ole matkustajia.

 - Se vaatii selkeästi tukea syrjäseuduille, maksajana on joko valtio tai maakunta.

 Kilpailutus voi toimia vain pääreiteillä

Tervala muistuttaa, että kilpailutus voi Suomessa toimia pääreiteillä, ei syrjäseuduilla.

- Verkko pitää olla kunnossa, pääradalla ei ole nyt tyhjiä aikoja. Jos nykyistä tarjontaa ajavat eri firmat, niin mitä se hyödyttää?

- Rataverkkoon pitäisi saada väljyyttä.

Tervala ihmettelee kuitenkin, miten tähän malliin on päädytty.

- Firmojen pitäisi hankkia omat kalustot: voittaja kantaa kaikki riskit.

Tervala tyrmää VR:n pilkkomisen.

- En ymmärrä mitä hyötyä on VR:n pilkkomisessa. Se on valtiokapitalismia, jos kilpailutetussa mallissa ajetaan vain VR:n kalustolla.

Tervala toteaa, että kalustoyhtiömalli sopii huonosti markkinaehtoiseen liikenteeseen.

- Se tulee kasvattamaan sekä operaattoreiden että viranomaisten kustannuksia korkeamman tarvittavan kalustomäärän, hallinnointi- ja sopimuskustannusten sekä investointiriskin hinnoittelun kautta.

- Valtion omistama erityistehtäväyhtiö kunnossapidossa vääristäisi kilpailun jo toimivalla kunnossapitomarkkinalla. HSL tulee kilpailuttamaan liikenteensä ilman rakenteellisia muutoksia. Sama malli toimisi Etelä-Suomen taajamaliikenteessä.

Rataverkot ja –pihat kuntoon

Kilpailutuksen aloittaminen edellyttää, että Suomen rataverkot ja ratapihat pitäisi laittaa kuntoon. Tämä vaatii miljardeja euroa ja kestää monta vuotta.

- Automatisointi on kallista, ei se tapahdu hetkessä. Henkilöstöä ei voi vähentää ilman isohkoja investointeja.

Juhani Tervala toteaa, että rautatieliikenteen tukemisen pitää olla avointa, koska pelisäännöt tulevat EU:n PSA-asetuksesta.

Talouspoliittisen ministerivaliokunta puolsi 10.4. 2017 rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista vaiheittain ja tavaraliikenteen kilpailun vauhdittamista sekä linjasi eräitä periaatteita.

Tervala muistuttaa, että konsulttiselvitykset kilpailun vaikutuksista ovat olleet hyvin ristiriitaisia ja että osa niistä valmistui vasta päätöksen jälkeen. On tärkeää, että ristiriitaisuudet käsitellään jatkotyöskentelyn aikana.

- LVM:n käyttämä konsultti, muut konsulttiselvitykset, VR ja VNK:n omistajaohjaus ovat kukin tahoillaan päätyneet merkittäviin näkemyseroihin mm. vaiheistuksen, aikataulun, kalustokierron ja henkilöstön synergioista, kunnossapidon järjestämistavasta, VR:n edellytyksistä osallistua HSL:n kilpailuun sekä käytettävästä ratakapasiteetista.

JULKAISTU 4.12. 2017

Sivu päivitetty: 23.2.2018

Raideliikenteen tulevaisuus