Infrastruktuurin rappeutuminen ja korjausvelka

Rataverkon korjausvelkaa on liikenneviraston laskelmien mukaan noin 1,2 miljardia euroa. Rataverkon korjausvelka, eli huono kunto, haittaa päivittäistä liikennöintiä toimintavarmuuden huonontumisena ja myöhästymisinä.

Junaliikenteelle on tärkeää, että rataverkko on hyvässä kunnossa. Samalla pitää olla myös kehityshankkeita, jotka uudistavat yhteiskuntaa. Myös teollisuus tarvitsee mahdollisimman korkeatasoista logistiikkaa toimiakseen.

Elinkeinoelämän kannalta erityisen tärkeää olisi Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäken radan perusparannus ja sähköistys, Luumäki-Imatran kaksoisraide sekä Kouvola-Kotka/Hamina palvelutason parantaminen.
Akselipainon nosto tehostaa kuljetuksia. Erityisen tärkeää tämä on metalli- ja metsäteollisuudelle sekä kemianteollisuudelle.
Hallitusohjelman tavoite puun käytön lisäämisestä 15 miljoonaa kuutiometrillä vuodessa vaatii investointeja esimerkiksi raakapuuterminaaleihin ja rataverkon sähköistämiseen. Junaverkon suurin hyöty yhteiskunnalle tulee sen kyvystä kuljettaa suuria kuormia ja ympäristöystävällisyydestä.

Valtion vuoden 2015 Talousarviossa todetaan ratojen ylläpidosta leikataan 11 %, mikä tekee 42 miljonaa euroa.

Valtion Talousarvio 2016
Suomen Rauteteiden kehitys
Liikenneverkko ja kansantalous - Suomi-Ruotsi vertailua

Sivu päivitetty: 24.1.2018